Telinevoimistelija Akseli Karsikas palkittiin maakunnan parhaana urheilijana 2025 Pohjois-Pohjanmaan urheilugaalassa viikonloppuna.
Karsikas ylsi viime kaudella MM-kisoissa kuusiottelun finaaliin ja saavutti lisäksi muun muassa kolme Suomen mestaruutta telinefinaaleissa Oulussa SM-kilpailuissa.
Karsikkaan palkintoperusteissa todettiin muun muassa: Kyseinen urheilija on noussut kohti Euroopan ja maailman kärkeä yhdessä olympialajien vaativimmista kilpailuympäristöistä. Hän on osoittanut poikkeuksellista lahjakkuutta ja kilpailunkestävyyttä niin kotimaan matoilla kuin kansainvälisillä areenoilla. Hän voitti kotihallissaan järjestetyissä telinevoimistelun SM-kisoissa peräti seitsemän mitalia, joista kolme kultaa – permannolta, hypyssä ja rekillä. Mitalisade vahvisti hänen asemaansa yhtenä Suomen lupaavimmista telinevoimistelijoista. Kansainvälisellä tasolla hän on saavuttanut merkittäviä läpimurtoja. Hän teki telinevoimistelun MM-kisojen kuusiottelufinaalissa Suomen joukkueen parhaan telinekohtaisen tuloksen permannolla.
Lundahl ja Hartikka kunniagalleriaan
Lisäksi urheilugaalassa nimettiin kunniagalleriaan pyrintöläisistä Karoliina Lundahl ja Niilo Hartikka. Lundahlilla on painonnoston MM- ja EM-kisoista yhteensä 31 mitalia. Mitaleista 12 on MM-kisoista, 19 EM-kisoista. Lisäksi hän voitti SM-kilpailuissa 15 vuoden ajan mestaruudet tempauksessa, työnnössä ja yhteistuloksessa. Lisäksi Lundahl kilpaili kuulantyönnössä, jossa oli 19:s Atlantan olympialaisissa 1996, 12:s EM-kisoissa 1998 ja 13:s EM-kisoissa 1994.
Gaalassa Lundahlin palkintoa taustoitettiin muun muassa näin: Nyt galleriaan valittu urheilija harrasti lapsena ja nuorena monipuolista liikuntaa. Hän harrasti muun muassa uintia, pikaluistelua, telinevoimistelua ja yleisurheilua. Hänen urheilu-uransa meriittilista on vaikuttava. Kalevan kisojen kuulantyönnössä kolme kultaa, kolme hopeaa ja kolme pronssia. Hän edusti Suomea kuulantyönnössä Atlantan olympiakisoissa 1996 ja EM-finaalissa 1998. Päälajiksi nousi kuitenkin kuulantyönnön rinnalle painonnosto missä Karoliina saavutti maailmanmestaruudet 1994 ja 1998. Hän on edelleen voimakkaasti mukana painonostossa ja toimiikin tällä hetkellä muun muassa Suomen painonnostoliiton puheenjohtaja.
Hartikka oli keskimatkojen juoksija, joka edusti Pyrintöä uransa huippuvuodet 1930-luvulla. Hän teki vuonna 1939 SE:n 1500 metrillä. Hartikka voitti Kalevan kisoissa 2 kultaa, yhden hopean ja 2 pronssia. SM-viesteissä hän saavutti Pyrinnön joukkueen kanssa yhden mestaruuden, neljä hopeaa ja kaksi pronssia. Hartikka kuoli vuonna 1998.
Hartikan kunniagalleriaan nimeämistä taustoitettiin näin: Muhoksen Laitasaaresta lähtöisin ollut kestävyysjuoksija nousi suomalaisen urheiluhistorian merkittäviin nimiin tavalla, johon yksikään toinen pohjoispohjalainen yleisurheilija ei ole yltänyt: hän piti hallussaan maailmanennätystä – ja tuo asema on säilynyt yli 8 vuosikymmenen ajan. Juoksuharrastuksen kipinän sytytti hänen veljensä, ja varhain alkanut ura vei hänet Muhoksen Katajaisista Oulun Pyrintöön, jonka väreissä hän kilpaili vuosina 1932–1948.
Todellinen läpimurto koitti Pariisin EM‑kisoissa 1938. 1 500 metrin finaalin tiimellyksessä hänet tönäistiin neljänneksi, mutta poikkeuksellisen tilanteen vuoksi hänelle myönnettiin pronssimitali, johon oli kaiverrettu “4. sija” – kunnianosoitus, jollaista ei usein nähdä.
Vuosi 1939 nousi hänen uransa kiistattomaksi huipuksi. Maaseudun ruumiillinen työ oli antanut sitkeyttä, joka kantoi radalla, ja syksyllä Göteborgissa hän oli mukana joukkueessa, joka juoksi 4 × 1 500 metrin maailmanennätyksen.
Sota-aika sotki urahaaveita, mutta yksi tunnustus jäi erityisen merkitykselliseksi: hän sai kantaa olympiatulta Oulussa 9. heinäkuuta 1952, kunnianosoituksen, joka kuvastaa hänen arvostustaan suomalaisessa urheilussa.
